Arjen aktiivisuus tukee myös mielen hyvinvointia

Arjen aktiivisuus tukee myös mielen hyvinvointia

Yli puolet opiskelijoista kokee psyykkistä kuormittuneisuutta. Psyykkinen kuormittuneisuus on yleisempää korkeakouluopiskelijoiden keskuudessa muuhun suomalaiseen väestöön verrattuna. Tällä viikolla vietettiin opiskelijoiden mielenterveyspäivää, jonka tarkoituksena on herättää keskustelua opiskelijoiden mielenterveydestä ja tuoda esille ajatusta siitä, että mielenterveys on tärkeä voimavara, jota voidaan edistää pienilläkin teoilla.

Yksi tällaisista teoista on liikkuminen. Aktiivinen elämäntapa on kytköksissä mielenterveyteen monin eri tavoin: Liikkuminen muun muassa parantaa mielialaa, vireystilaa ja itsetuntoa sekä auttaa stressin käsittelyssä. Se on myös hyvä keino sosiaalisten suhteiden ylläpitämiseen sekä yhteenkuuluvuuden tunteen luomiseen.

Tänä vuonna opiskelijoiden mielenterveyspäivän teemana korostuu myötätunnon merkitys hyvinvoinnille. Myötätuntoon liittyy läheisesti itsemyötätunnon käsite. Itsemyötätunnolla tarkoitetaan kykyä suhtautua itseensä armollisesti ja lempeästi silloinkin, kun kokee epäonnistumisia ja vastoinkäymisiä elämässään. Itseään kohtaan on helppoa olla vaativa ja kriittinen, kun taas myötätunnon osoittaminen itselleen voi tuntua vaikealta. Itsemyötätunto on kuitenkin tärkeää – sen on tutkittu edistävän mielen hyvinvointia merkittävästi.

Entä miten itsemyötätunto sitten liittyy liikkumiseen? Itselleen epärealististen tavoitteiden asettaminen voi luoda esteen liikkumiselle ja aiheuttaa stressiä sekä epäonnistuneisuuden kokemuksia. Ilmiötä havainnollistaa hyvin Opiskelijoiden liikuntaliiton teettämä tutkimus, jossa tunnistettiin erilaisia liikkujatyyppejä vähän liikkuvien korkeakouluopiskelijoiden liikuntasuhteiden perusteella. Yksi näistä tyypeistä on “Oili on-off”, joka visioi pian aloittavansa kovan ja tehokkaan treenin. Korkeat tavoitteet treenin määrän ja laadun suhteen saavat hänet kuitenkin aina lykkäämään liikkumisen aloittamista.

Sen sijaan matalan kynnyksen asettaminen liikkumiselle lisää todennäköisyyttä sille, että todella lähtee liikkumaan. Itseään voi olla vaikeaa motivoida lähtemään pitkälle juoksulenkille, mutta kävely korttelin ympäri tuntuu monille helpommin lähestyttävältä ajatukselta. Rauhallinen kävely korttelin ympäri ei ehkä ole sama asia kuin tehokas treeni, mutta se on silti paljon parempi vaihtoehto kuin hikilenkki, joka jää kokonaan tekemättä.

Itseään ei kannata piiskata siitä, että oma liikkuminen ei ole riittävää, vaan muistaa että pienikin liike on hyväksi. Aktiivisempaan elämäntapaan tähdätessä kannattaa siis unohtaa ehdottomuus ja juhlia pieniä voittoja, jotka nekin tukevat hyvinvointia merkittävästi.

Hanna Lankia
Liikuntaviestinnän harjoittelija
Metropolia ammattikorkeakoulun opiskelijakunta

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

fiFinnish